Reissaamalla lisää motivaatiota kieliopintoihin

Huhtikuussa Mikkelin Lukion ranskan lukijat lähtivät viikon reissulle Pariisiin. Tämän matkan tarkoituksena on vahvistaa opiskelijoiden tuntemusta ja intohimoa ranskan kieltä kohtaan. Viikon aikana toimittiin siis ranskaksi aina kun mahdollista.

Reissuun lähtivät mukaan Mikkelin lukion oma ranskan opettaja Satu Rantanen ja saksan opettaja Tuula Räsänen. Matkasuunnitelma oli huolellisesti tehty, ja jokaiselle päivälle oli jotain tekemistä sekä itsenäistä aikaa runollisen kaupungin tutkimiseen pienryhmissä. Jotenkin nähtävyyksiä oli päästävä ihailemaan, joten heti ensiksi jokainen oppilas osti itselleen metrokortin.

Matkalaiset ehtivät nähdä Notre Damen katedraalin juuri ennen traagista paloa.

Matkan ensimmäinen päänähtävyys oli kaunis Versailles, monien Ranskan kuninkaiden rakentama ja laajentama palatsi. Tämän jälkeen siirryttiin Champs Élysées -kadulle ihailemaan Riemukaarta. Ranskan vallankumouksessa taistelleita sotilaita kunnioittava nähtävyys oli upea näky. Seuraava kohde oli Notre Dame, jonka ehdimme nähdä sopivasti ennen sen traagista palo-onnettomuutta. Vaikuttavin osa kirkkoa oli sen ruusuikkuna, jonka läpi päivän valon olisi voinut nähdä, tosin juuri sinä päivänä sää ei ollut kuitenkaan kauneimmillaan. Tietenkin, Pariisin matka ei olisi todellinen Pariisin matka ilman Eiffel tornin päälle kiipeämistä.

Oopperatalo Palais Garnier teki vaikutuksen opiskelijoihin.

Nähtävyys nähtävyyden jälkeen tallentui matkailijoiden kännyköiden gallerioihin. Palais Garnier, Pariisin ooppera, oli yksi vaikuttavimmista matkakohteista. Oopperatalo oli koristeltu katosta lattiaan eri aikakausien kauneimmilla taideteoksilla. Rakennuksen huoneet oltiin suunniteltu ihailtaviksi, ja se näkyi. Jokaiseen huoneeseen astuessa tuntui kuin kävelisi uuteen maailmaan tai ulottuvuuteen.

Nähtävyyksien ikuistaminen oli tärkeää. Taustalla Eiffel-torni.

Vierailimme myös Champs-Élysées -ostoskadun päässä sijaitselvalla Reimukaarella.

Kielimatka oli hauska ja mahtava. Ranskassa on kuitenkin vielä paljon nähtävää ja koettavaa, ja kielen oppimisen kautta maan kulttuuri avautuu ja paljastaa uusia puolia itsestään. Tämä matka varmasti innoitti monia kielen opiskelijoita jatkamaan opiskelua ja lisäsi halua tutkia tätä kaunista kaupunkia eri näkökulmista paikallisen kielen avulla.

Teksti ja kuvat: Pieta Tuononen ja Hanna Mallory

Vaalivoittoja kampanjakojuilla

Mikkelin maalismarkkinat vetivät paljon väkeä. Myös politiikasta kiinnostuneet olivat tyytyväisiä, sillä lähestyvien vaalien merkeissä torilla kampanjoitiin kiivaasti ja paikalla oli useita poliitikkoja. 

Puolueiden kojut houkuttelivat politiikasta kiinnostuneita paikalle tungokseksi asti.

Mikkelin tori on vilkas. Maalismarkkinat ovat vetäneet alueen täyteen ihmisiä. Myös puolueet hyödyntävät harvinaisen suurta ihmismäärää; jokaisella eduskuntapuolueella on oma koju markkina-alueen reunalla. Myös puolueiden alue vetää ihmisiä, mikä on näin vaalien lähestyessä ymmärrettävää.

Eri puolueiden telttojen edessä käyskentelee ihmisiä ja monen teltan edessä on useita porukoita, joissa ehdokkaat ja poliitikkojen taustajoukot keskustelevat. Kylmä pakkassää ei näytä vaikuttaneen ihmisten kiinnostukseen.

“Täällä on näiden parin päivän aikana käynyt todella paljon ihmisiä, ja olen saanut itsekin jutella ääneni käheäksi”, naurahtaa keskustan ehdokas Laura Hämäläinen.

Torilla tavataan ihmisiä

Väenpaljouden seassa kiertelee useita ehdokkaita ja ehdokkaiden kampanjaväkeä. He etsivät aktiivisesti uusia juttukavereita. Kojujen edessä kierrellessä kädet täyttyvät nopeasti ehdokkaiden esitteistä, karkeista ja pienistä lahjoista.

Keskustan Laura Hämäläinen (vas.) ja Kaija Kilpeläinen pitävät toria hyvänä paikkana tavoittaa ihmisiä.

“Täällä tavoittaa aika erityyppisiä ihmisiä kuin muualla”, toteaa vihreiden ehdokas Maisa Juntunen.

Juntusen mukaan torilla markkinoidessa tapaa ihmisiä, jotka eivät käytä sosiaalista mediaa tai netin vaalikoneita. Torilla ihmisten on Juntusen mielestä helppo tulla kysymään eri ehdokkaiden näkemyksiä. Hänen mukaansa nimenomaan torilla markkinoiminen on tehokasta.

Vihreiden ehdokas Maisa Juntunen (vas.) on huomannut, että markkinoilla syntyy helpommin keskustelua kuin esimerkiksi kaupan edessä.

“Kaupan edessä markkinoidessa se on sitä, että annetaan esite ja ihminen juoksee kauppaan. Täällä ollaan selkeästi eri asenteella liikkeellä. Ihmiset jäävät juttelemaan ja syntyy keskustelua”, Juntunen pohtii.

"Päättäjien pitää olla tavoitettavissa kaikille"

Laura Hämäläinen

Nuoret vaativat ilmastonmuutoksen pysäyttämistä lakkoilemalla

Mikkelin torilla ilmastonmuutosta vastaan mieltään osoittavien nuorten viesti on yksimielinen. Maapallon lämpeneminen on yksi maailman suurimmista uhista, ja päättäjien on alettava toimia sen pysäyttämiseksi ennen kuin on liian myöhäistä.

“Se on ihan todella vakava asia, kun ottaa huomioon, että meillä on vuoteen 2040 asti aikaa pysäyttää se”, toteaa Mikkelin lukion toisen vuoden opiskelija Aarni Koponen.

Koposen mielestä suuret teot ilmastonmuutosta vastaan eivät voi enää odottaa.

“Onhan se aika kriittistä, että me aletaan oikeasti tekemään asialle jotain”, hän sanoo.

Matilda Leanderin mukaan ilmastonmuutokseen on vaikutettava nyt.

Myös Matilda Leanderin mukaan viimeinen hetki alkaa toimia on nyt.

“Siitä, että me istutaan koulussa ei ole hirveästi hyötyä, koska siinä vaiheessa, kun meillä on ammatit ja opiskelut suoritettu, me ei voida enää tehdä asialle mitään”, hän sanoo.

Mielenosoituksella nuoret saavat äänensä kuuluviin

Koululakot ilmastonmuutosta vastaan aloitti 16-vuotias ruotsalainen Greta Thunberg, joka on viime vuoden syksystä asti osoittanut mieltään istumalla perjantaisin Ruotsin valtiopäivätalon lähettyvillä. Nyt myös mikkeliläiset nuoret seuraavat Thunbergin esimerkkiä.

“Tämä on todella hyvä idea”, Koponen sanoo lakosta ja mielenosoituksesta.

Koponen haluaa osallistua mielenosoitukseen, sillä hänen mielestään omat pienet muutokset kohti ympäristöystävällisempää elämää eivät näy tarpeeksi.

“Ne ovat pieni pisara isossa ämpärissä. Kun menee tällaiseen isoon mielenosoitukseen, jossa oikeasti näkyvästi oppilaat ovat poissa koulusta ja jossa näkyvästi huudetaan ilmastonmuutoksen puolesta, niin tällainen oikeasti saa muutoksia aikaan”, Koponen kertoo.

Myös Mikkelin lukion  saksalaiset vaihto-opiskelijat Tanja Zores ja Cilia Langer osallistuivat mielenosoitukseen.

Mikkelin lukion saksalainen vaihto-opiskelija Tanja Zores osallistuu mielenosoitukseen, koska hän haluaa muutosta. Hän ei kuitenkaan ole mukana vain itsensä takia.

“Tämä ei ole vain minua varten vaan myös lapsilleni ja lapsenlapsilleni, jotta he voivat elää”, Zores sanoo.

Urheilupuiston koulun historian ja yhteiskuntaopin lehtorin Mikko Siitosen mielestä on hienoa, että nuoret haluavat saada äänensä kuuluviin. Hän on tuonut oppilaansa tutustumaan kansalaisvaikuttamiseen aitiopaikoilta. 

“Jotenkin tuntuu, että tässä yhteiskunnassa nuorten ääni jää vaimennuksiin. On tosi upeaa, miten paljon täällä on porukkaa”, Siitonen sanoo. 

Jokainen voi vaikuttaa

Tähänastiset toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi eivät ole mielenosoittajien mielestä tarpeeksi. Nuoria pelottaa tulevaisuus, ja siksi he vaativat päättäjiltä suurempia ilmastotekoja.

“Toivon, että tehtäisiin jotain, koska muuten emme voi enää elää täällä”, Zores sanoo.

“Mielestäni te aikuiset olette ehkä meille sen velkaa, että te hoidatte tämän asian loppuun”, Leander lisää.

Mielenosoitus keräsi paljon osallistujia lukion lisäksi myös kaupungin yläkouluista.

Siitosella on myös konkreettinen esimerkki siitä, mitä nuoret voisivat vaatia päättäjiltä.

“Olisin toivonut, että tässä olisi ollut kylttejä, joissa olisi vaadittu Mikkeliä hiilineutraaliksi”, hän kertoo.

Siitosen mukaan pelkät yksilön valinnat eivät riitä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen.

“Meidän pitää saada myös päättäjät ymmärtämään tämä asia”, hän toteaa.

“Toivon, että tehtäisiin jotain, koska muuten emme voi enää elää täällä.”

Miklu kansainvälistyy biologian parissa

Maaliskuun ensimmäisellä viikolla Mikkelin lukio isännöi viikon ajan Erasmus+ projektin puitteissa opiskelijoita ja opettajia Portugalista, Italiasta, Romaniasta ja Turkista. Projektin, joka kantaa nimeä SEEDS (lyhenne sanoista School-based Ecology and Endangered plant Discoveries), tavoitteina on tutustua eri maiden uhanalaisiin lajeihin ja elinoloihin sekä edesauttaa eurooppalaisten nuorten verkostoitumista. 

Projektin ytimessä on kasvien tutkiminen. Kuvassa opiskelijat tutkivat kasvisolukkoa mikroskoopeilla. 

Suomessa vietetty viikko oli SEEDS-projektin viimeinen opiskelijavaihto. Näiden päivien aikana vieraat tutustuivat biologian opiskeluun koulussamme sekä sähköiseen Abitti-järjestelmään. Ryhmä pääsi myös vierailemaan XAMK:n kuitulaboratoriossa ja metsämuseo Lustossa Savonlinnassa, Mikkelin SuperCornerissa ja Kenkäverossa sekä Susiniemen leirikeskuksessa. Vapaa-ajallaan vieraat pääsivät esimerkiksi pulkkamäkeen ja luistelemaan. Vierailu huipentui perjantaina pidettävään jäähyväisgaalaan, jonka ohjelma sisälsi eri maiden esityksiä, suomalaisista leipomuksista nauttimista ja tanssia.

Opiskelijat kävivät Susiniemen leirikeskuksessa tutkimassa talvista luontoa. 

Viimeisen illan gaalassa suomalaisopiskelijat esittelivät vanhojentansseja. 

Talvinen sää innosti nuoret, ja jopa opettajat, lumisotaan. 

Opiskelijat tutustuivat myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kuitulaboratorioon, jossa
kehitetään tapoja hyödyntää puukuituja.

Teksti: Pilvi Korhonen
Kuvat: Abdulkadir Karayel

Oikeusministeri Häkkäsen mukaan koulutus on tärkein keino edistää nuorten osallistumista

Mikkelin lukiolla vieraillut oikeusministeri Antti Häkkänen on huolissaan nuorten vähäisestä innosta osallistua politiikkaan. Nuoren ministerin mukaan tilannetta voidaan kohentaa koulutuksella sekä päättäjien ja nuorten välisen vuorovaikutuksen lisäämisellä.

Häkkänen kertoi opiskelijoille Suomen yhteiskunnan toimivuudesta ja vastasi lopuksi opiskelijoiden esittämiin kysymyksiin. Häkkäseltä kysyttiin muun muassa mediasta, rikoslaista ja hyvinvointivaltion tulevaisuudesta.

“Meidän pitäisi petrata”, toteaa oikeusministeri Antti Häkkänen. Hän puhuu nuorten alhaisesta äänestysaktiivisuudesta. Ministeri kertoo, että 18-30-vuotiaista noin neljäsosa käyttää äänioikeuttaan vaaleissa. Se on vähän verrattuna yli 60-vuotiaisiin, joiden äänestysprosentti on noin 75. Tilanteella on selvät vaikutukset suomalaiseen politiikkaan. “Nuorten on vaikeaa edetä politiikassa, koska pääosa äänestäjistä on varttuneempaa väkeä. Sen takia poliitikkojen keski-ikä on hyvin korkealla”, Häkkänen sanoo. Häkkänen onkin hyvin huolissaan nuorten äänestysaktiivisuudesta. Ministerin mukaan 60-vuotiaat ovat aina äänestäneet yhtä aktiivisesti kuin tällä hetkellä, ja äänestysinnon lopahtaminen on meidän ikäluokkamme ilmiö. Häkkänen arvelee, että nuoret eivät ymmärrä, miksi äänestäminen on niin tärkeää. “Mutta vanhemmat kyllä tajuavat että hetkinen, äänestäminen onkin todella tärkeä juttu”, oikeusministeri pohtii. “Politiikan päätökset vaikuttavat 50-60 vuotta eteenpäin. Nuorten pitäisi herätä siihen, että myös heidän pitäisi olla tekemässä näitä päätöksiä ja päättää siitä, millaiseksi maailma kehittyy”, Häkkänen toteaa.

Oikeusministerin mukaan vaalivaikuttamista voidaan torjua jäljittämällä ja estämällä botteja. Häkkäsen mielestä paras keino torjua vaalivaikuttamista on kuitenkin hyvä medialukutaito.

Koulutusta ja vuorovaikutusta

Häkkänen korostaa koulutusta tärkeimpänä keinona edistää nuorten poliittista aktiivisuutta.

“Pitää lukea historiaa. Pitää ymmärtää, ettei Suomi ole itsestäänselvästi näin hyvässä kunnossa, että on hyvä elintaso, turvallista ja ilmaiset koulut. Tilanne voisi olla myös hyvin erilainen”, oikeusministeri perustelee.

Häkkäsen mukaan aktiivisuus alkaa kuitenkin yksilötasolta:

“Jokaisen pitää kiinnostua enemmän yhteiskunnasta ja havaita, ettei hyvät elinympäristöt, turvalliset olot ja kohtuullisen vauras elintaso ole itsestäänselvyyksiä.”

Vaikka Häkkäsen mukaan yleissivistys vaikuttaa eniten nuorten osallistumiseen, ministerin mukaan tarvitaan myös muita keinoja. Hänen mielestään poliitikkojen pitäisi tehdä enemmän töitä nuorten parissa.

“Puolueiden kouluvierailuja ja keskusteluja nuorten kanssa pitäisi lisätä, koska aika moni alkaa olla etääntynyt päätöksenteosta”, oikeusministeri sanoo.

“Äänestäminen onkin todella tärkeä juttu”

Eläin vierellä

Eläimet ovat eläneet ihmisten rinnalla jo tuhansia vuosia. Alun perin eläimet ovat olleet työvälineitä ja elämää helpottavia apureita. Eläinten rooli on kuitenkin muuttunut; eläimistä on tullut lemmikkejä. Suhtautumistavan muuttuessa on huomattu, kuinka suuri vaikutus eläimillä on hyvinvointiimme.

Novascotiannoutaja Lyyli kävi lukiolla piristämässä kuvataiteen opsikelijoita

Monet lemmikit vaikuttavat järkeenkäyvillä tavoilla ihmisten terveyteen. Esimerkiksi koiran kanssa päivittäin lenkkeileminen tai tallilla hevosten liikuttaminen sekä karsinoiden siivoaminen pitävät kuntoa yllä. Myös muita vaikutuksia pelkästään fyysiseen terveyteen on havaittu: tutkimuksissa kerrotaan, että eläimet alentavat verenpainetta ja parantavat veren rasva-arvoja. Varmaa syytä vaikutuksille ei ole vielä pystytty löytämään, mutta esimerkiksi verenpaineen alenemisen on ajateltu johtuvan eläinten rauhoittavasta vaikutuksesta. 

Tätä teoriaa tukevat monet, niin tutkijat kuin eläinten kanssa paljon aikaa viettävät ihmiset. Eläimen läsnäolon sanotaan piristävän ja rentouttavan. Monilla oma lemmikki hälventää myös yksinäisyyden tunnetta ja sen seurauksia, kuten pelkotiloja ja masennusta. Vähitellen on havahduttu miettimään näiden vaikutusten hyödyntämistä ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä.

Eläinavusteisen hyvinvoinnin kohentamisen parissa toimii esimerkiksi vuonna 2011 perustettu Suomen Karva-Kaverit ry, joka järjestää eläinten vierailuja muun muassa kouluille, dementiaosastoille ja vanhainkoteihin. Toiminta on vapaaehtoistyötä, eikä Karva-Kavereita käytetä varsinaisissa hoidoissa tai terapioissa. Omalla panoksellaan ne ovat kuitenkin olleet apuna monille. 

Ennen kuin eläimet saavat luvan käydä ohjaajansa kanssa erilaisissa kohteissa, ne käyvät läpi soveltuvuustestin. Niissä tarkkaillaan, sietääkö eläin esimerkiksi rollaattoreita, kainalosauvoja ja kovia ääniä. Jyväskylässä 14.10. testi toimitettiin Huhtasuon palvelutalolla. Testin lopuksi eläimet vietiin osastolle tapaamaan palvelutalon vanhuksia. Asukkaat ottivat koiran vastaan iloisesti ja kertoivat vanhoista lemmikeistään – muutama oli jopa tullut pyörätuolissaan käytäville odottelemaan pörröisiä vieraita.

Kleinspitz Ruby totuttelee kainalosauvoihin

Yhdistyksen STEA-rahoitteisen kehittämishankkeen toiminnanjohtaja Sari Puolakka kertoo, että toiminnassa on tällä hetkellä yli 600 eläintä ja lajien kirjo on hyvin laaja: koiria, kissoja, kaneja, muutama lammas, poro ja jopa haisunäätä. Eläimet työskentelevät omien vahvuuksiensa mukaisesti eri kohteissa ja tapahtumissa. Puolakka on kiertänyt omankin koiransa, nyt edesmenneen Ellin kanssa erilaisissa kohteissa ja sanoo, että eläimen läsnäololla on aina välitön positiivinen vaikutus. Kerran erään dementiayksikön potilas yritti rapsuttaa vierailulle tulleen Ellin päätä, vaikkei hän siinä vaiheessa ollut moneen kuukauteen reagoinut mihinkään.


”Eläimen vaikutus tapahtuu minuuteissa. Se pitää kokea itse, että sen voi ymmärtää”, Puolakka sanoo.

”Nykyisin ratsastusterapeuttiopinnot vaativat ensiksi fysioterapeutin opinnot. Vammaisratsastuksenohjaajaksi haluavat puolestaan käyvät Suomen Ratsastajainliiton tarjoaman koulutuksen”, kertoo vammaisratsastuksenohjaaja ja -avustaja Heidi Mattila.

Heidi Mattilan elämässä hevoset ovat korvaamattomassa roolissa. (Kuva: Heidi Mattila)

Mattila kertoo päätyneensä nykyiseen ammattiinsa omakohtaisten kokemustensa seurauksena. Hän sairastaa itse MS-tautia ja hevoset ovat suuressa roolissa hänen omassa kuntoutuksessaan. Hevosavusteinen terapia on vuosien varrella parantanut hänen liikuntakykyään selkeästi ja hän sanoo, ettei olisi jaksanut sairauttaan ilman rakasta harrastustaan. Nykyisin hän opettaa kaikenikäisiä ihmisiä, joilla on jonkinlainen fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen rajoite. Mattila on huomannut, että jo onnistuminen ison eläimen käsittelyssä kohentaa ihmisten itsetuntoa. Tällä hetkellä hevosavusteisuutta hyödynnetään hänen mielestään liian vähän ja hän huomauttaa, että vaikkapa mielenterveysongelmien hoidossa hevosilla ja talliyhteisöllä olisi paljon annettavaa.

Vielä ei ole onnistuttu täysin selittämään, miksi eläinten vaikutus ihmisten psyykkiseen terveyteen on niin mittava. Miksi ihminen ylipäätään kiintyy eläimiin niin paljon, millainen side ihmisen ja eläimen välillä oikeastaan on? Uusien tutkimusten myötä tietämys aiheesta kasvaa. Kenties eläinavusteisuus on monien eri terveysalojen tulevaisuus – ja vaikkei tieteellistä näyttöä koskaan tulisikaan, on eläimillä silti vakiintunut rooli elämänlaatumme parantamisessa.

Teksti: Pilvi Korhonen

Kuvat: Pilvi Korhonen & Lotta Rahikainen

Mitkä vaalit? – Mitä pitää tietää Suomen vaaleista 2019

Suomessa järjestetään keväällä 2019 kahdet vaalit, huhtikuussa eduskuntavaalit ja toukokuussa eurovaalit. Kaikki yli 18-vuotiaat Suomen kansalaiset ovat äänioikeutettuja. Mutta mitä vaaleissa äänestetään? Miten yksittäinen ääni vaikuttaa lopputulokseen?

Eduskuntavaalit

Eduskuntavaalien virallinen vaalipäivä on 14.4.2019. Ennakkoäänestys järjestetään 3. - 9.4.2019. 

Perustuslain mukaan valta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustamaan valitaan eduskuntavaaleissa neljän vuoden välein 200 kansanedustajaa. Sen tehtävä valtion toiminnassa on käyttää lainsäädäntövaltaa ja päättää valtion talousasioista. Lisäksi eduskunnalla on valtaa ulkopolitiikassa.

Suomi on eduskuntavaaleissa jaettu maakuntajaon pohjalta 13 vaalipiiriin, joiden paikkamäärä vaihtelee vaalipiirien asukasluvun mukaan. Ahvenanmaan vaalipiiri on kuitenkin poikkeus, sillä sieltä valitaan aina yksi edustaja. Mikkeli ja Etelä-Savo kuuluvat Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kanssa Kaakkois-Suomen vaalipiiriin, josta valitaan 17 kansanedustajaa. 

Eduskuntavaaleissa käytetään suhteellista vaalitapaa. Se tarkoittaa, että sekä henkilölle että puolueelle annettu ääni vaikuttaa. Jokaisen puolueen tai ryhmittymän ehdokkaat asetetaan järjestykseen äänimäärän mukaan ja puolueen saamat äänet lasketaan yhteen. Sitten kaikille ehdokkaille lasketaan vertailuluku, jonka mukaan ehdokkaat asetetaan järjestykseen.

Europarlamenttivaalit

Europarlamenttivaalit järjestetään Suomessa 26.5.2019.

Europarlamenttivaaleissa viiden vuoden välein valitaan edustajat Euroopan parlamenttiin, joka on Euroopan unionin pääätäntäelin. Euroopan parlamentin tehtävä on vastata lainsäädännöstä yhdessä kansallisten hallitusten ministereistä muodostuvan Euroopan unionin neuvoston kanssa.

Europarlamentin 751 paikkaa on jaettu 28 jäsenmaan kesken niiden väkiluvun mukaan. Eniten parlamenttipaikkoja on Saksalla ja vähiten Virolla, Maltalla, Luxemburgilla ja Kyproksella. Suomella paikkoja on vuodesta 2019 lähtien 14. Brexitin eli Yhdistyneen kuningaskunnan EU-eron myötä osa maan edustajapaikoista jaetaan uudelleen. Suomi sai jaossa yhden lisäpaikan.

Europarlamenttivaalit eroavat eduskuntavaaleista siten, että vaalipiirinä on koko Suomi. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi mikkeliläinen voi äänestää ehdokasta Rovaniemeltä. Myös europarlamenttivaaleissa on käytössä suhteellinen vaalitapa.

Jutun lähteinä on käytetty sivustoja vaalit.fi ja www.europarl.europa.eu

Koonnut: Jyri Huttunen

Nuoret Vaalit on juttusarja, joka kertoo Suomen vaalikeväästä 2019 nuorten silmin. Halusimme tehdä tämän juttusarjan, koska nuorten poliittisen aktiivisuuden heikkeneminen on erittäin huolestuttavaa. Nuoret äänestävät vaaleissa entistä laiskemmin, minkä vuoksi suomen tulevaisuudesta päättävät yhä vanhemmat ihmiset.

Mikkelin lukion Wanhat 2019

On taas se aika vuodesta, kun abien lukuloma alkaa ja toisen vuoden opiskelijat siirtyvät koulun vanhimmiksi. Tätä juhlistetaan joka vuosi yhtä upeilla Wanhojen tansseilla. Kauniissa mekoissa ja komeissa puvuissa pyörähtelevät Wanhat tanssivat tänä vuonna Mikkelin lukion tanssiaisissa muun muassa tahdikkaan tangon, klassisen wienervalssin sekä vauhdikkaan Salty dog ragin.

Viikkojen harjoittelu näkyi tanssilattialla. Opiskelijat odottamassa tanssien alkamista hienoissa riveissä.

"Aamuja nolla!"

Torstaina 14.2 abiturientit ympäri Suomea juhlistivat koulunkäyntinsä lopettamista perinteisin penkinpainajaisin. Mikkelin lukiossa juhliminen näkyi sekä koulun sisällä että sen ulkopuolella: käytävät olivat karkin peitossa, erilaisia kepposia oli tehty kaikkialle kouluun ja värikkäisiin naamiaisasuihin pukeutuneita abeja oli kaikkialla – heitä näkyi sekä lukion sisällä että matkalla vierailemaan muissa kouluissa, valmiina ilahduttamaan peruskoululaiset karkilla.

Karkkeja heiteltiin iloisella ilmeellä Mikkelin torille.

Penkkarit huipentuivat vuotuiseen rekkakulkueeseen. Rekkoja koristivat itse suunnittellut lakanat. Abiturientit heittelivät karkkia kulkuetta seuraavien päälle. Tunnelma oli koko päivän rento ja iloinen, kun lukionsa päättävät juhlistivat opiskelunsa loppumista.

Kommentti: Käytä ääntäsi

Neljäsosa on pieni määrä. Aivan liian pieni määrä. Mutta se on totta. Vain noin 25 prosenttia eli neljännes suomalaisista 18-30-vuotiaista nimittäin äänestää vaaleissa. Sen sijaan yli 65-vuotiaista jopa 75 prosenttia käyttää äänioikeuttaan. Ikäluokkien erot äänestyskäyttäytymisessä aiheuttavat valtavan epäsuhdan. Siitä aiheutuu ongelmia. Politiikassa tehdään päätöksiä pitkälle tulevaisuuteen, nimenomaan meidän tulevaisuuteemme. Tällä hetkellä siitä päättävät yli 65-vuotiaat.

Suomen demokratia on yli sata vuotta vanhaa. Yhteiskuntajärjestelmämme on kestänyt kaikki historian haasteet. Tsaari, sisällissota, lapuanliike, maailmansota tai suomettuminen ei kaatanut demokratiaa maassamme. Miksi siis horjuttaa demokratiaa nyt, kun elämme suuremmassa yltäkylläisyydessä kuin koskaan aiemmin?

Miksi siis horjuttaa demokratiaa nyt?

Kolumni: Täysin somekelpoinen

Instagramin syötteessä vastaan tulee ulkomaisia upeuksia ja kotimaisia komeuksia. Miksi jokainen kuva näyttää niin hyvältä? Ei, vaan miksi kaikki näyttää niin samalta?

Ihon vaalennus? Huulten tummennus? Kasvojen kavennus? Hoituu, hoituu, hoituu. Meillä on sovelluksemme, ja osaamme käyttää niitä. Itsestään saa tehtyä somekelpoisen kädenkäänteessä muutaman napin painalluksella. Teknologian kehitys on huikeaa, eikä muokattua erota alkuperäisestä, sillä jälki on niin hyvää.

Miksi kaikki näyttää niin samalta?

Kolumni: “ ****** haluaa lähettää sinulle yksityisviestin.”

Nuorten some-elämässä on hyvin tavallista, että Instagramissa joku tuntematon, vanhempi mieshenkilö lähestyy. Yleensä viestit ovat aluksi mukavia, mutta ne voivat nopeasti muuttua loukkaaviksi tai seksuaalisiksi. Tietenkään joka ikinen ei sellaisia saa, eikä siihen ole varmasti mitään tiettyä syytä. Jos esimerkiksi tili on yksityinen tai ei julkaise kuvia itsestään usein, voi välttyä näiltä Direct Message -viesteiltä.

Mutta niiden vastaanottamisesta on tullut jo aivan liian yleistä. Tällaisia viestejä voi tulla jopa viikoittain, jolloin niihin turtuu.

Nuorten vanhemmat tämä yllättää. Mutta me nuoret emme enää kauhistele kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien lähestymisyrityksiä, koska niistä on tullut yhtä arkipäiväisiä kuin päättöviikko lukiolaiselle. Viestien arkipäiväisyyden vuoksi suurin osa nuorista ymmärtää olla vastaamatta tai  osaa olla edes varuillaan. Joskus loukkaaviin tai vihjaileviin viesteihin vastaaminen “läpällä” voi olla ihan huvittavaa - kunhan siitä ei koidu oikeita seurauksia.

On siis turvallisempaa olla ottamatta riskiä.

Kommentti: Rentoa lukiota

Yläkoululaisia pelotellaan. Heti seiskaluokalla kerrottiin, että sitten lukiossa läksyvuori on kuin Mount Everest, opettajat vain luennoivat ja kaikki aika menee kouluun.

Jos ysiluokalla ei osannut matikan tehtäviä, todettiin heti ettei ole mitään mahdollisuutta lukion matematiikkaan. Varmuuden vuoksi katsottiin vielä pitkän matematiikan tehtäviä. Minua muistettiin pelotella myös äidinkielen kirjatehtävillä, reaaliaineiden esseillä ja kaiken maailman kokeilla. Jos valitti parista peräkkäisestä kokeesta, lukion koeviikko mainittiin heti.

Lukiossa järkytyin. Läksyjä ja lisätehtäviä ei jaettukaan koko ajan, opettajat tekivät muistiinpanoja ja joka tunnilla ei kirjoitettukaan esseetä. Koeviikolla kerkesi nähdä myös kavereita ja matikka ei ollutkaan niin vaikeaa.

Toki läksyjä riittää ja viikonloppunakin saa tehdä koulutehtäviä. Kokeisiin pitää lukea jos tahtoo hyviä numeroita. Mutta siitä tulee nopeasti osa arkea ja ajankäyttöä oppii nopeasti suunnittelemaan.

Haastattelemamme yläkoululaiset korostivat lukion olevan rankkaa verrattuna yläkouluun. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että lukion rankkuutta liioitellaan. Yläkoulun opinto-ohjaajat unohtavat kertoa, että lukiossa saa päättää omasta opiskelutahdista, opiskella itseään kiinnostavia aineita ja valita itse kurssinsa. Lukion työmäärä on isompi kuin yläkoulussa, mutta siitäkin selviää hengissä.

Teksti: Jyri Huttunen Kuva: Lotta Rahikainen

 Lue myös: Yläkoululaiset uskovat lukio-opiskelun olevan rankkaa

Yläkoululaiset uskovat lukio-opiskelun olevan rankkaa

Yhdeksäsluokkalaiset Mikkelin alueen yläkouluista kävivät tutustumassa kuluneella viikolla Mikkelin lukioon. Koulumme opintomahdollisuuksia esitteli heille suuri joukko vanhempia opiskelijoita eri aineisiin keskittyvissä työpajoissa. Kysyimme muutamalta peruskoulunsa päättävältä heidän käsityksiään lukio-opinnoista.

Kaikki haastattelemistamme yläkoululaiset sanoivat kaipaavansa lukion tarjoamia lisävuosia tulevaisuutensa miettimiseen ja yleissivistyksen kartuttamiseen. Osa mainitsee myös ettei ammattikoulu tarjoa kiinnostavia vaihtoehtoja.

Heljä Halosen (vas.) sisarukset ovat opiskelleet lukiossa. Tiia Anttonen taas on kuullut lukio-opiskelusta kavereiltaan.

“Amiksesta ei löydy minulle juuri sopivaa alaa”, sanoo Heljä Halonen Mikkelin lyseosta.

“Yleissivistys kiinnostaa enemmän kuin se, että tehtäisiin käsillä koko ajan jotain”, toteaa Anni Kokkonen Rantakylän yhtenäiskoulusta.

Mikä ihmeen Progymnasma?

Hei!

Olet päätynyt Mikkelin lukion mediaopiskelijoiden nettilehden sivulle. Me olemme sekalainen joukko Mikkelin lukion mediasta kiinnostuneita opiskelijoita.

Tähän asti toimintamme keskiössä on ollut Mikkelin lukion lehti Progymnasma, joka on ilmestynyt nykyisellä formaatillaan keväästä 2013. Progymnasma ilmestyy kahdesti lukuvuodessa; syksyllä ja keväällä. Nykyisellään lehden toimittamisessa on mukana yhteensä vajaat 30 toimittajaa, kuvittajaa ja taittajaa.

Nyt olemme päättäneet ottaa askeleen eteenpäin. Tämän nettilehden avulla Progymnasman toimitus päivittää toimintansa nykyaikaan. Tälle sivulle julkaisemme kolumneja maailman menosta nuorten silmin sekä uutisia, reportaaseja ja juttusarjoja lukiolaisten arkeen ja elämään liittyvistä ilmiöistä ja tapahtumista. Aiomme myös käyttää rohkeasti hyväksemme videoita ja kuvia sisällössämme. Mikä tärkeintä, Progymnasman toimittamisen perusperiaate säilyy – kaikki tehdään alusta asti itse.

Onnellinen nyt vai huomenna?

Seuraava tarina perustuu faktoihin…

Tiedättekö sen “Ahaa”-tunteen? Kun lamppu syttyy ja palaset loksahtavat paikoilleen, se on mahtavaa. Koin sen ihan lähiaikoina, kun olin lääkärillä pitkään jatkuneen voimakkaan selkäkivun takia. Aikaisemmin olin käynyt fysioterapeuteilla useita kertoja ja siellä ratkaisua kipuihin etsittiin tuloksetta. Tai kyllä se syy löytyi, mutta kipu ei kuitenkaan hävinnyt. Ensimmäinen kesäkuuta oli sitten se päivä, jolloin koin lampun syttyvän - ja kirkkaasti. Sain kuulla lääkäriltä, että selkäkipuni syy löytyykin psyykkiseltä tasolta. Ja kas kummaa, otettiin vähän iisimmin - selkäkivut olivat poissa.

"MIELI JA KEHO TOIMIVAT YHDESSÄ ENEMMÄN KUIN HUOMAAMMEKAAN"

Onko Mikkeliin jääviä?

Viimeistään lukiossa ruvetaan pohtimaan omaa tulevaisuutta. Lukiolaisilla tie johtaa yleensä jatko-opintoihin, mutta monelle tuottaa vaikeuksia löytää kiinnostava ala. Kaikki eivät kuitenkaan tule ajatelleeksi opintojen jatkamista Mikkelissä.

Myös Mikkelissä lukiolaiset pohtivat, mitä lukion jälkeen tekisi. Kaikille ei kuitenkaan tule mieleen jäädä Mikkeliin. Kotikaupungissamme on kuitenkin hyvät jatko-opintomahdollisuudet; täällä voi opiskella Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Xamkissa tai Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Mikkelin kampuksella. Toisaalta moni haluaa jo muuttaa muualle.

“Monella tuntuu olevan ajatus, että en mä tänne halua jäädä”, toteaa Aalto-yliopiston Mikkelin kampuksen opiskelijavaihtokoordinaattori Annamari Vahvaselkä. “Joillekin se tuntuu olevan kynnyskysymys: he sanovat, että ihan kiva, mutta en mä tänne Mikkeliin halua jäädä.”

Toimitus suosittelee: Wonder Woman

Suosittelija: Emma Hirn

Monien mielestä tyypillisillä supersankarielokuvilla ei ole mitään sanottavaa maailmasta. Wonder Woman on kuitenkin poikkeus. Tarina seuraa, kuinka ihmenaisena tunnettu Diana Prince päätyy ihmisten maailmaan. Hän kasvoi Amazonien saarena tunnetussa Themyscirassa. Eräänä päivänä saarelle kuitenkin haaksirikkoutuu mies nimeltään Steven Trevor, jonka mukaan Diana lähtee pelastamaan maailmaa ensimmäisen maailmansodan kynsistä sekä sodanjumala Arekselta.