Mikkelin lukiolla vieraillut oikeusministeri Antti Häkkänen on huolissaan nuorten vähäisestä innosta osallistua politiikkaan. Nuoren ministerin mukaan tilannetta voidaan kohentaa koulutuksella sekä päättäjien ja nuorten välisen vuorovaikutuksen lisäämisellä.
 |
Häkkänen kertoi opiskelijoille Suomen yhteiskunnan toimivuudesta ja vastasi lopuksi opiskelijoiden esittämiin kysymyksiin. Häkkäseltä kysyttiin muun muassa mediasta, rikoslaista ja hyvinvointivaltion tulevaisuudesta.
“Meidän pitäisi petrata”, toteaa oikeusministeri Antti Häkkänen.
Hän puhuu nuorten alhaisesta äänestysaktiivisuudesta. Ministeri kertoo, että 18-30-vuotiaista noin neljäsosa käyttää äänioikeuttaan vaaleissa. Se on vähän verrattuna yli 60-vuotiaisiin, joiden äänestysprosentti on noin 75. Tilanteella on selvät vaikutukset suomalaiseen politiikkaan.
“Nuorten on vaikeaa edetä politiikassa, koska pääosa äänestäjistä on varttuneempaa väkeä. Sen takia poliitikkojen keski-ikä on hyvin korkealla”, Häkkänen sanoo.
Häkkänen onkin hyvin huolissaan nuorten äänestysaktiivisuudesta. Ministerin mukaan 60-vuotiaat ovat aina äänestäneet yhtä aktiivisesti kuin tällä hetkellä, ja äänestysinnon lopahtaminen on meidän ikäluokkamme ilmiö. Häkkänen arvelee, että nuoret eivät ymmärrä, miksi äänestäminen on niin tärkeää.
“Mutta vanhemmat kyllä tajuavat että hetkinen, äänestäminen onkin todella tärkeä juttu”, oikeusministeri pohtii.
“Politiikan päätökset vaikuttavat 50-60 vuotta eteenpäin. Nuorten pitäisi herätä siihen, että myös heidän pitäisi olla tekemässä näitä päätöksiä ja päättää siitä, millaiseksi maailma kehittyy”, Häkkänen toteaa.
|
 |
Oikeusministerin mukaan vaalivaikuttamista voidaan torjua jäljittämällä ja estämällä botteja. Häkkäsen mielestä paras keino torjua vaalivaikuttamista on kuitenkin hyvä medialukutaito.
|
Koulutusta ja vuorovaikutusta
Häkkänen korostaa koulutusta tärkeimpänä keinona edistää nuorten poliittista aktiivisuutta.
“Pitää lukea historiaa. Pitää ymmärtää, ettei Suomi ole itsestäänselvästi näin hyvässä kunnossa, että on hyvä elintaso, turvallista ja ilmaiset koulut. Tilanne voisi olla myös hyvin erilainen”, oikeusministeri perustelee.
Häkkäsen mukaan aktiivisuus alkaa kuitenkin yksilötasolta:
“Jokaisen pitää kiinnostua enemmän yhteiskunnasta ja havaita, ettei hyvät elinympäristöt, turvalliset olot ja kohtuullisen vauras elintaso ole itsestäänselvyyksiä.”
Vaikka Häkkäsen mukaan yleissivistys vaikuttaa eniten nuorten osallistumiseen, ministerin mukaan tarvitaan myös muita keinoja. Hänen mielestään poliitikkojen pitäisi tehdä enemmän töitä nuorten parissa.
“Puolueiden kouluvierailuja ja keskusteluja nuorten kanssa pitäisi lisätä, koska aika moni alkaa olla etääntynyt päätöksenteosta”, oikeusministeri sanoo.
“Äänestäminen onkin todella tärkeä juttu”
Ministeri kertoo myös, että puolueet ja oikeusministeriö tekevät markkinointityötä nuorten aktivoimiseksi. Häkkänen kuitenkin painottaa koulujen osuutta:
“Tärkeintä olisi kuitenkin lisätä kouluissa nuorten tietoisuutta vaikuttamisesta ja politiikasta.”
Häkkänen painottaa, että äänestäminen on erittäin tärkeää. Hänen mukaansa jokaisen pitäisi käyttää äänioikeuttaan, tai muut päättävät. Oikeusministerin viesti nuorisolle onkin hyvin yksinkertainen:
“Meidän pitäisi pistää kaikki äänestämään.”
Teksti: Jyri Huttunen
Kuvat: Vertti Neuvonen
Juttu on osa Nuoret Vaalit -juttusarjaa.
Nuoret Vaalit on juttusarja, joka kertoo Suomen vaalikeväästä 2019 nuorten silmin. Halusimme tehdä tämän juttusarjan, koska nuorten poliittisen aktiivisuuden heikkeneminen on erittäin huolestuttavaa. Nuoret äänestävät vaaleissa entistä laiskemmin, minkä vuoksi suomen tulevaisuudesta päättävät yhä vanhemmat ihmiset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti