Eläimet ovat eläneet ihmisten rinnalla jo tuhansia vuosia. Alun perin eläimet ovat olleet työvälineitä ja elämää helpottavia apureita. Eläinten rooli on kuitenkin muuttunut; eläimistä on tullut lemmikkejä. Suhtautumistavan muuttuessa on huomattu, kuinka suuri vaikutus eläimillä on hyvinvointiimme.
 |
| Novascotiannoutaja Lyyli kävi lukiolla piristämässä kuvataiteen opsikelijoita |
Monet lemmikit vaikuttavat järkeenkäyvillä tavoilla ihmisten terveyteen. Esimerkiksi koiran kanssa päivittäin lenkkeileminen tai tallilla hevosten liikuttaminen sekä karsinoiden siivoaminen pitävät kuntoa yllä. Myös muita vaikutuksia pelkästään fyysiseen terveyteen on havaittu: tutkimuksissa kerrotaan, että eläimet alentavat verenpainetta ja parantavat veren rasva-arvoja. Varmaa syytä vaikutuksille ei ole vielä pystytty löytämään, mutta esimerkiksi verenpaineen alenemisen on ajateltu johtuvan eläinten rauhoittavasta vaikutuksesta.
Tätä teoriaa tukevat monet, niin tutkijat kuin eläinten kanssa paljon aikaa viettävät ihmiset. Eläimen läsnäolon sanotaan piristävän ja rentouttavan. Monilla oma lemmikki hälventää myös yksinäisyyden tunnetta ja sen seurauksia, kuten pelkotiloja ja masennusta. Vähitellen on havahduttu miettimään näiden vaikutusten hyödyntämistä ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä.
Eläinavusteisen hyvinvoinnin kohentamisen parissa toimii esimerkiksi vuonna 2011 perustettu Suomen Karva-Kaverit ry, joka järjestää eläinten vierailuja muun muassa kouluille, dementiaosastoille ja vanhainkoteihin. Toiminta on vapaaehtoistyötä, eikä Karva-Kavereita käytetä varsinaisissa hoidoissa tai terapioissa. Omalla panoksellaan ne ovat kuitenkin olleet apuna monille.
Ennen kuin eläimet saavat luvan käydä ohjaajansa kanssa erilaisissa kohteissa, ne käyvät läpi soveltuvuustestin. Niissä tarkkaillaan, sietääkö eläin esimerkiksi rollaattoreita, kainalosauvoja ja kovia ääniä. Jyväskylässä 14.10. testi toimitettiin Huhtasuon palvelutalolla. Testin lopuksi eläimet vietiin osastolle tapaamaan palvelutalon vanhuksia. Asukkaat ottivat koiran vastaan iloisesti ja kertoivat vanhoista lemmikeistään – muutama oli jopa tullut pyörätuolissaan käytäville odottelemaan pörröisiä vieraita.
 |
| Kleinspitz Ruby totuttelee kainalosauvoihin |
Yhdistyksen STEA-rahoitteisen kehittämishankkeen toiminnanjohtaja Sari Puolakka kertoo, että toiminnassa on tällä hetkellä yli 600 eläintä ja lajien kirjo on hyvin laaja: koiria, kissoja, kaneja, muutama lammas, poro ja jopa haisunäätä. Eläimet työskentelevät omien vahvuuksiensa mukaisesti eri kohteissa ja tapahtumissa. Puolakka on kiertänyt omankin koiransa, nyt edesmenneen Ellin kanssa erilaisissa kohteissa ja sanoo, että eläimen läsnäololla on aina välitön positiivinen vaikutus. Kerran erään dementiayksikön potilas yritti rapsuttaa vierailulle tulleen Ellin päätä, vaikkei hän siinä vaiheessa ollut moneen kuukauteen reagoinut mihinkään.
”Eläimen vaikutus tapahtuu minuuteissa. Se pitää kokea itse, että sen voi ymmärtää”, Puolakka sanoo.
”Nykyisin ratsastusterapeuttiopinnot vaativat ensiksi fysioterapeutin opinnot. Vammaisratsastuksenohjaajaksi haluavat puolestaan käyvät Suomen Ratsastajainliiton tarjoaman koulutuksen”, kertoo vammaisratsastuksenohjaaja ja -avustaja Heidi Mattila.
 |
| Heidi Mattilan elämässä hevoset ovat korvaamattomassa roolissa. (Kuva: Heidi Mattila) |
Mattila kertoo päätyneensä nykyiseen ammattiinsa omakohtaisten kokemustensa seurauksena. Hän sairastaa itse MS-tautia ja hevoset ovat suuressa roolissa hänen omassa kuntoutuksessaan. Hevosavusteinen terapia on vuosien varrella parantanut hänen liikuntakykyään selkeästi ja hän sanoo, ettei olisi jaksanut sairauttaan ilman rakasta harrastustaan. Nykyisin hän opettaa kaikenikäisiä ihmisiä, joilla on jonkinlainen fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen rajoite. Mattila on huomannut, että jo onnistuminen ison eläimen käsittelyssä kohentaa ihmisten itsetuntoa. Tällä hetkellä hevosavusteisuutta hyödynnetään hänen mielestään liian vähän ja hän huomauttaa, että vaikkapa mielenterveysongelmien hoidossa hevosilla ja talliyhteisöllä olisi paljon annettavaa.
Vielä ei ole onnistuttu täysin selittämään, miksi eläinten vaikutus ihmisten psyykkiseen terveyteen on niin mittava. Miksi ihminen ylipäätään kiintyy eläimiin niin paljon, millainen side ihmisen ja eläimen välillä oikeastaan on? Uusien tutkimusten myötä tietämys aiheesta kasvaa. Kenties eläinavusteisuus on monien eri terveysalojen tulevaisuus – ja vaikkei tieteellistä näyttöä koskaan tulisikaan, on eläimillä silti vakiintunut rooli elämänlaatumme parantamisessa.
Teksti: Pilvi Korhonen
Kuvat: Pilvi Korhonen & Lotta Rahikainen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti