Kolumni: “ ****** haluaa lähettää sinulle yksityisviestin.”

Nuorten some-elämässä on hyvin tavallista, että Instagramissa joku tuntematon, vanhempi mieshenkilö lähestyy. Yleensä viestit ovat aluksi mukavia, mutta ne voivat nopeasti muuttua loukkaaviksi tai seksuaalisiksi. Tietenkään joka ikinen ei sellaisia saa, eikä siihen ole varmasti mitään tiettyä syytä. Jos esimerkiksi tili on yksityinen tai ei julkaise kuvia itsestään usein, voi välttyä näiltä Direct Message -viesteiltä.

Mutta niiden vastaanottamisesta on tullut jo aivan liian yleistä. Tällaisia viestejä voi tulla jopa viikoittain, jolloin niihin turtuu.

Nuorten vanhemmat tämä yllättää. Mutta me nuoret emme enää kauhistele kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien lähestymisyrityksiä, koska niistä on tullut yhtä arkipäiväisiä kuin päättöviikko lukiolaiselle. Viestien arkipäiväisyyden vuoksi suurin osa nuorista ymmärtää olla vastaamatta tai  osaa olla edes varuillaan. Joskus loukkaaviin tai vihjaileviin viesteihin vastaaminen “läpällä” voi olla ihan huvittavaa - kunhan siitä ei koidu oikeita seurauksia.

On siis turvallisempaa olla ottamatta riskiä.

Kommentti: Rentoa lukiota

Yläkoululaisia pelotellaan. Heti seiskaluokalla kerrottiin, että sitten lukiossa läksyvuori on kuin Mount Everest, opettajat vain luennoivat ja kaikki aika menee kouluun.

Jos ysiluokalla ei osannut matikan tehtäviä, todettiin heti ettei ole mitään mahdollisuutta lukion matematiikkaan. Varmuuden vuoksi katsottiin vielä pitkän matematiikan tehtäviä. Minua muistettiin pelotella myös äidinkielen kirjatehtävillä, reaaliaineiden esseillä ja kaiken maailman kokeilla. Jos valitti parista peräkkäisestä kokeesta, lukion koeviikko mainittiin heti.

Lukiossa järkytyin. Läksyjä ja lisätehtäviä ei jaettukaan koko ajan, opettajat tekivät muistiinpanoja ja joka tunnilla ei kirjoitettukaan esseetä. Koeviikolla kerkesi nähdä myös kavereita ja matikka ei ollutkaan niin vaikeaa.

Toki läksyjä riittää ja viikonloppunakin saa tehdä koulutehtäviä. Kokeisiin pitää lukea jos tahtoo hyviä numeroita. Mutta siitä tulee nopeasti osa arkea ja ajankäyttöä oppii nopeasti suunnittelemaan.

Haastattelemamme yläkoululaiset korostivat lukion olevan rankkaa verrattuna yläkouluun. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että lukion rankkuutta liioitellaan. Yläkoulun opinto-ohjaajat unohtavat kertoa, että lukiossa saa päättää omasta opiskelutahdista, opiskella itseään kiinnostavia aineita ja valita itse kurssinsa. Lukion työmäärä on isompi kuin yläkoulussa, mutta siitäkin selviää hengissä.

Teksti: Jyri Huttunen Kuva: Lotta Rahikainen

 Lue myös: Yläkoululaiset uskovat lukio-opiskelun olevan rankkaa

Yläkoululaiset uskovat lukio-opiskelun olevan rankkaa

Yhdeksäsluokkalaiset Mikkelin alueen yläkouluista kävivät tutustumassa kuluneella viikolla Mikkelin lukioon. Koulumme opintomahdollisuuksia esitteli heille suuri joukko vanhempia opiskelijoita eri aineisiin keskittyvissä työpajoissa. Kysyimme muutamalta peruskoulunsa päättävältä heidän käsityksiään lukio-opinnoista.

Kaikki haastattelemistamme yläkoululaiset sanoivat kaipaavansa lukion tarjoamia lisävuosia tulevaisuutensa miettimiseen ja yleissivistyksen kartuttamiseen. Osa mainitsee myös ettei ammattikoulu tarjoa kiinnostavia vaihtoehtoja.

Heljä Halosen (vas.) sisarukset ovat opiskelleet lukiossa. Tiia Anttonen taas on kuullut lukio-opiskelusta kavereiltaan.

“Amiksesta ei löydy minulle juuri sopivaa alaa”, sanoo Heljä Halonen Mikkelin lyseosta.

“Yleissivistys kiinnostaa enemmän kuin se, että tehtäisiin käsillä koko ajan jotain”, toteaa Anni Kokkonen Rantakylän yhtenäiskoulusta.

Mikä ihmeen Progymnasma?

Hei!

Olet päätynyt Mikkelin lukion mediaopiskelijoiden nettilehden sivulle. Me olemme sekalainen joukko Mikkelin lukion mediasta kiinnostuneita opiskelijoita.

Tähän asti toimintamme keskiössä on ollut Mikkelin lukion lehti Progymnasma, joka on ilmestynyt nykyisellä formaatillaan keväästä 2013. Progymnasma ilmestyy kahdesti lukuvuodessa; syksyllä ja keväällä. Nykyisellään lehden toimittamisessa on mukana yhteensä vajaat 30 toimittajaa, kuvittajaa ja taittajaa.

Nyt olemme päättäneet ottaa askeleen eteenpäin. Tämän nettilehden avulla Progymnasman toimitus päivittää toimintansa nykyaikaan. Tälle sivulle julkaisemme kolumneja maailman menosta nuorten silmin sekä uutisia, reportaaseja ja juttusarjoja lukiolaisten arkeen ja elämään liittyvistä ilmiöistä ja tapahtumista. Aiomme myös käyttää rohkeasti hyväksemme videoita ja kuvia sisällössämme. Mikä tärkeintä, Progymnasman toimittamisen perusperiaate säilyy – kaikki tehdään alusta asti itse.

Onnellinen nyt vai huomenna?

Seuraava tarina perustuu faktoihin…

Tiedättekö sen “Ahaa”-tunteen? Kun lamppu syttyy ja palaset loksahtavat paikoilleen, se on mahtavaa. Koin sen ihan lähiaikoina, kun olin lääkärillä pitkään jatkuneen voimakkaan selkäkivun takia. Aikaisemmin olin käynyt fysioterapeuteilla useita kertoja ja siellä ratkaisua kipuihin etsittiin tuloksetta. Tai kyllä se syy löytyi, mutta kipu ei kuitenkaan hävinnyt. Ensimmäinen kesäkuuta oli sitten se päivä, jolloin koin lampun syttyvän - ja kirkkaasti. Sain kuulla lääkäriltä, että selkäkipuni syy löytyykin psyykkiseltä tasolta. Ja kas kummaa, otettiin vähän iisimmin - selkäkivut olivat poissa.

"MIELI JA KEHO TOIMIVAT YHDESSÄ ENEMMÄN KUIN HUOMAAMMEKAAN"

Onko Mikkeliin jääviä?

Viimeistään lukiossa ruvetaan pohtimaan omaa tulevaisuutta. Lukiolaisilla tie johtaa yleensä jatko-opintoihin, mutta monelle tuottaa vaikeuksia löytää kiinnostava ala. Kaikki eivät kuitenkaan tule ajatelleeksi opintojen jatkamista Mikkelissä.

Myös Mikkelissä lukiolaiset pohtivat, mitä lukion jälkeen tekisi. Kaikille ei kuitenkaan tule mieleen jäädä Mikkeliin. Kotikaupungissamme on kuitenkin hyvät jatko-opintomahdollisuudet; täällä voi opiskella Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Xamkissa tai Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Mikkelin kampuksella. Toisaalta moni haluaa jo muuttaa muualle.

“Monella tuntuu olevan ajatus, että en mä tänne halua jäädä”, toteaa Aalto-yliopiston Mikkelin kampuksen opiskelijavaihtokoordinaattori Annamari Vahvaselkä. “Joillekin se tuntuu olevan kynnyskysymys: he sanovat, että ihan kiva, mutta en mä tänne Mikkeliin halua jäädä.”

Toimitus suosittelee: Wonder Woman

Suosittelija: Emma Hirn

Monien mielestä tyypillisillä supersankarielokuvilla ei ole mitään sanottavaa maailmasta. Wonder Woman on kuitenkin poikkeus. Tarina seuraa, kuinka ihmenaisena tunnettu Diana Prince päätyy ihmisten maailmaan. Hän kasvoi Amazonien saarena tunnetussa Themyscirassa. Eräänä päivänä saarelle kuitenkin haaksirikkoutuu mies nimeltään Steven Trevor, jonka mukaan Diana lähtee pelastamaan maailmaa ensimmäisen maailmansodan kynsistä sekä sodanjumala Arekselta.